Säännöt

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Seinäjoen Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry., josta epävirallisesti käytetään lyhennystä SSESY. Kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Seinäjoen kaupungin ympäristökuntineen, jotka ovat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava, Kauhajoki, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli ja Ähtäri.

Yhdistys on Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry:n alainen jäsenyhdistys.

2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinsuojelua ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- pyrkii vaikuttamaan eläinsuojelulainsäädäntöön sekä viranomaisten päätöksiin ja toimintaan antamalla lausuntoja, ehdotuksia ja kannanottoja, jotka edistävät eläinten hyvää kohtelua

- neuvoo ja opastaa eläintenomistajia toimimaan tavalla, joka edistää eläinten hyvinvointia

- harjoittaa tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa ja on yhteistyössä sidosryhmien kanssa

- harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa

- järjestää esitelmätilaisuuksia, kokouksia, eläinsuojelupäiviä ja muita samantapaisia tilaisuuksia

- ottaa palvelukseensa tarvittaessa puhujia, neuvojia, valvojia ja asiantuntijoita

- järjestää jäsenilleen matkoja ja leirejä

- julkaisee jäsen- ja verkkolehteä

- toimii muillakin vastaavilla tavoilla, jotta eläinten hyvä kohtelu ja rakkaus eläimiin lisääntyisivät

- ylläpitää rekisteröimättömiä alajaostoja

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta

- ostaa ja välittää jäsenilleen eläintenhoito- ja suojeluvälineitä

- järjestää myyjäisiä, arpajaisia, varainkeräyksiä, kirpputoritoimintaa, myydä merkkejä, kortteja, adresseja ja harjoittaa kioskitoimintaa.

Tarvittaessa hankitaan asianmukaiset luvat.

3§ Jäsenet

Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä sekä nuoriso-, kannatus-, ainais- ja kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajia.

Yhdistyksen varsinaiseksi ja ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Henkilö, joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, hyväksytään nuorisojäseneksi.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet sekä ainais-, nuoriso- ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5§ Jäsenrekisterin pitäminen

Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on pitää jäsenrekisteriä.
Yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpitäminen annetaan Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry:n tehtäväksi.

6§ Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä sekä nuoriso- ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Ainaisjäseniltä perittävän liittymismaksun ja kertasuoritteisen ainaisjäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous. Ainaisjäsen on tämän jälkeen vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

7§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut neljästä (4) kahdeksaan (8) varsinaista jäsentä ja yhdestä (1) kahdeksaan (8) varajäsentä. Jos syyskokouksessa jää hallituspaikkoja täyttämättä niin hallitusta voidaan täydentää kevätkokouksessa. Yhdistyksen hallitukseen ehdolle asettuvan henkilön on oltava yhdistyksen jäsen. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä kolmasosa tai lähinnä kolmasosa on vuosittain erovuorossa.

Ensimmäiset erovuorossa olevat jäsenet arvotaan ja sen jälkeen edetään aakkosjärjestyksessä.

Varajäsenillä on läsnäolo-oikeus jokaisessa hallituksen kokouksessa. Jos varajäsen on paikalla muuten kuin varsinaisen jäsenen sijalla, hänellä ei ole äänestysoikeutta.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi kokoontua fyysisesti tai pitää etäkokouksia joko puhelimitse, sähköpostitse tai verkkoympäristössä.

8§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja,
jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

9§ Tilikausi ja tilintarkistus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

10§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua vain fyysisesti. Kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syys-lokakuussa, hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatus- ja nuorisojäsenellä on kokouksessa vain läsnäolo- ja
puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11§ Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuille kirjeillä tai sähköpostilla siihen osoitteeseen, jonka he ovat yhdistykselle osoitteekseen ilmoittaneet, tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

12§ Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen sekä muiden vastuuvelvollisten vastuuvapauden myöntämisestä
7. Valitaan henkilöt syyskokouksessa avoimiksi jääneisiin (varsinaisten jäsenten ja varajäsenten) hallituspaikkoihin.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
7. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatilintarkastajat/varatoiminnantarkastajat
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13§ Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Seinäjoella 10.1.2023