Frodo

25.8. 2014

Hei, olen Frodo, persoonallinen 4-vuotias leikattu uros kiinanharjakoira, joka etsii ikiomaa perhettä loppuelämäksi. Seikkailijat, älköön vaivautuko.

Kun tulin sijaiskotiin, olin todella pelokas ja arka. Olen kokenut ikäviä asioita elämässäni ja olen muutenkin herkkä koira. Pienistä lapsista olen saanut paljon huonoja kokemuksia ja pelkään lapsia kuollakseni. Pelkät lapsien äänet saavat minut aivan lukkoon ja tärisen pöydän alla. Myös korotettuihin ääniin ja vihaiseen huutamiseen reagoin samalla tavalla. Tarvitsen siis rauhallisen aikuisperheen kodikseni, jossa minun ei tarvitse pelätä. 

Nyt kun olen saanut paljon huomioita, rakkautta ja hellyyttä, olen saanut takaisin ihanan iloisen ja onnellisen luonteeni, joka oikeasti olen. Okei, kyllä vieläkin murisen epävarmoissa tilanteissa, mutta kuitenkin heilutan samalla häntääni.

Sijaisäitini rakastaa pussailla kuonooni, se on ihanaa, vaikka murisenkin, koska oikeastaan se on mun puhetta ja muuttuu kehräämiseksi. Saan nukkua sijaisäitini - ja isäni sängyssä, peiton alla, että voin tuntea ihokosketuksen ja siitä saan turvallisuuden tunnetta. Ja kun saan herättää sijaisäitini… tuijotan vieressä niin kauan, että hän avaa silmänsä, silloin hyökkään häntä tervehtämään, se on makein asia uudessa aamussa.

Minulla on kaksi maatiaiskissa kaveria. Mun paras kaveri on Picu, on Bebbankin, mutta se ei tykkää siitä, kun säikäyttelen häntä. No Picun kanssa me painitaan, juostaan kilpaa ja etsitään herkkupaloja, joita äiti on piilottanut meiltä. Tykkään leikkiä yksinkin, heittelen itselleni leluja, palloja ja häntä tietysti kulkee aina mukana, sitä tykkään jahdata. Olen saanut nyt olla vapaana juoksemassa meidän aidatussa isossa pihassa ja saan saalistaa kärpäsiä, olen kuulemma iloinen pikkuvarsa, pomppien nurmikolla.

Lenkit, parasta mitä tiedän, olen kuulemma itse täydellisyys metsässä tai jossain missä ei muita näy, mutta jos näen ihmisiä, koiria, autoja, mä pelkään niitä. Sijaisäitini sanoi, että nyt kuitenkin menee jo paremmin, kuin silloin kun tulin taloon. Olen saanut olla myös pyörällä lenkillä ja on makeeta, kun saan juosta täysillä.

Olen tottunut olemaan yksinkin, mutta kaipaan kuitenkin paljon seuraa, rakkautta ja hellyyttä. Sijaiskodissani minulle ei ole huudettu tai suututtu koskaan… ai niin, kerran tai kaksi L kun perheen tytär suuttui minulle, kun olin nostanut jalkaa hänen tavaroilleen..

Silloin kun tulin tänne, olin kamalan laiha stressin takia, ja olen nyt ollut lihotuskuurilla. Nyt minulla on lihaa luiden ympärillä, koska olen syönyt hyvin ja kiltisti.

Tykkään  istua ikkunalla ja katselen, jos vaikka joku menisi talon ohitse, eihän sitä tiedä kuka tulee sisälle. Kun meille tulee vieraita yritän määräillä ja alistaa heitä. Paras sen takia on, jos vieraat ei välitä musta tai huomaa mua. Perheessäni minun ei tarvitse alistaa ketään. Minulle pitää siis kuitenkin tehdä selväksi oma paikkani, että tiedän, että minä en ole tässä talossa pomo.

Pidän kehuista, rapsutuksista, halauksista ja ne pusut, ne on parasta maailmassa. Sijaisäitini sanoo, että olen maailman ihanin mies, kunhan minut oppii tuntemaan, oikea sydämen viejä? En tiedä, mä vien vain palloja.

Minut on siis leikattu, rokotettu ja madotettu. Jos haluat tutustua minun paremmin, ota yhteyttä, niin näytän kaikki mitä osaan.

Tiedustelut: 040-8325041/Lotta